Sait idean ohjelmasta, ja haluat pitää sen conissa. Mutta sitten tajuat, ettet ole koskaan ennen pitänyt ohjelmaa! Mitä ohjelman pitämiseen oikeastaan tarvitaan ja millaista ohjelmaa conissa voisi olla?
Ohjelman pitäminen on monelle todella jännittävä kokemus, sillä toisin kuin koulussa pidettävien esitelmien tapauksessa, ohjelmaa katsomaan tullut yleisö on valinnut tulla juuri tähän ohjelmaan. Mitä siis pitäisi tehdä, ettei ohjelman pitämisestä jää käteen vain se ikävä ”ei koskaan uudestaan”-fiilis?
Con-tapahtumissa on tarjolla paljon erilaista ohjelmaa, jota muut harrastajat tulevat pitämään muille harrastajille. Ohjelman pitäminen on hauska kokemus ja olet myös ohjelman pitäjänä usein oikeutettu työvoimaetuihin ja ilmaiseen sisäänpääsyyn! Ohjelman pitäminen vaatii kuitenkin myös paljon taustatyötä ja sitoutumista.
Conien sisällöstä riippuen ohjelma voi olla: puheohjelmaa, kuten luennot ja keskustelupaneelit. Osallistavaa ohjelmaa, kuten työpajat, keskustelupiirit ja tietovisat. Työpajat voivat olla sisällöltään jonkin uuden asian opettelua pienessä ryhmässä tai esimerkiksi piirtopajan vetämistä. Ohjelmaan lasketaan myös aktiviteettiä sisältävät pisteet, kuten karaoke-, tanssi-, video- ja lautapeli pisteet. Ohjelma voi olla myös esiintymistä yleisön edessä. Esitys voi olla laulua, tanssia, näyttelemistä tai vaikkapa stand-uppia.
ₓ˚. ୭ ˚○◦˚ Aiheen valinta ˚◦○˚ ୧ .˚ₓ
Ohjelmasi tarvitsee aiheen, ja se onkin tyypillisin paikka aloittaa suunnittelu. Aihe voi olla mitä vain, mutta on hyvä pitää mielessä muutama, tärkeä asia:
- Aiheen on oltava sinua itseäsi kiinnostava
- Aiheesta puhumisen pitää olla sinulle mielekästä
- Aiheen on hyvä olla tarpeeksi laaja
- Varaa kunnolla aikaa aiheen käsittelyy
Miksi nämä neljä asiaa ovat niin tärkeitä?
1. Aiheen on oltava sinua itseäsi kiinnostava
Jos aihe ei ole sinulle itsellesi kiinnostava, ohjelman taustatyön tekeminen ja ohjelman harjoittelu alkaa maistua puulta hyvin nopeasti. Ohjelman pitäminen on vapaaehtoista ja teet sen omasta tahdostasi ja omalla vapaa-ajallasi, joten työskentely on kiva pitää mielekkäänä! Valitse itsellesi aihe, johon jaksat tarttua pitkäksi aikaan.
2. Aiheesta puhumisen pitää olla sinulle mielekästä
On kaksi eri asiaa pitää jotakin kiinnostavana ja pitää siitä puhumisesta. Esimerkiksi ikivanha aihe cosplay ja ulkonäköpaineet on kiinnostava, mutta siitä puhuminen voi olla itselle hyvin tympeää, jopa epämiellyttävää, jos aihe osuu liian lähelle itseä. Tarkastele siis aiheideaasi siltä kannalta, onko siitä puhuminen sinulle mielekästä sen sijaan onko se kiinnostava.
4. Aiheen on hyvä olla tarpeeksi laaja
Aiheesi voi olla mitä vain, mikä sinua kiinnostaa ja mistä on mielekästä puhua. On myös tärkeää pysähtyä miettimään, onko aiheesi myös tarpeeksi laaja ja onko sisältöä tarpeeksi yhteen ohjelmaan? Jotkin aiheet voivat olla myös todella laajoja ja on hyvä tehdä selkeä suunnitelma siitä, mitkä aiheet sisällytät omaan ohjelmaasi. Ei ole tavatonta, että ensimmäisen ohjelman jälkeen saavut tekemään ohjelmasta jatko-osan.
3. Varaa kunnolla aikaa
On helppo ajatella, että 45 minuuttisen ohjelman kasaa ihan nopeasti eikä sitä tarvitse harjoitella, koska aihehan on niin tuttu. Suosittelemme että aloitat ohjelman valmistelun hyvissä ajoin. Tarvitset aikaa paitsi ohjelman tekemiselle, aiheen tutkimiselle, esitysdiojen kasaamiselle, materiaalin etsimiselle, harjoittelulle ja myös ihan puhtaasti ajattelulle. Joskus ne parhaat ideat tai asioiden väliset yhteydet ilmaantuvat vain, kun työstät asiaa tarpeeksi kauan ja huolellisesti. Myöskin 45 minuutin täyttäminen niin, että yleisön mielenkiinto pysyy voi olla yllättävän hankalaa. Oletko koskaan yrittänyt puhua edes viittä minuuttia putkeen? Se on yllättävän vaikeaa! Harjoittelemalla esitystäsi, hahmotat paremmin mitä kaikkea ehdit sisällyttää vaaditun aikarajan sisään. Muista myös taukojen tärkeys – joskus ottamalla etäisyyttä työhösi, saattat huomata paremmin asiat, jotka vaativat muokkausta.
Kun aihe on selkeänä mielessä ja olet varma, että sinulla on aikaa toteuttaa se ja mielenkiinto kestää yllä koko prosessin ajan – olet saanut tarkennettua aiheesi ja voit miettiä ohjelmasi tyyliä!
ₓ˚. ୭ ˚○◦˚ Ohjelman tyyli ˚◦○˚ ୧ .˚ₓ
Ohjelman tyylilaji voi olla melkein mitä vain, esimerkiksi jotain missä olet jo valmiiksi hyvä tai aihe on jotain, mistä tiedät paljon tai haluat tietää lisää. Jos olet jo kokenut esiintyjä, voit myös valita ohjelmasi tyyliksi jotain itsellesi uutta ja kiinnostavaa. Ohjelma voi olla esimerkiksi jokin näistä:
- Luento
- Paneelikeskustelu
- Esitys (tanssi, laulu, cosplaynäytelmä yms.)
- Työpaja
- Peli tai turnaus
Ohjelman tyylin voi myös rakentaa valitsemasi aiheen varaan. Esimerkiksi jos olet kiinnostunut k-popista, voit pitää teoriapainotteisen puheohjelman tai luennon k-popista yleisesti tai esitellä suosikki artistisi tai bändisi. Voit kuitenkin myös ohjelman muodossa pitää vaikka tanssitunnin tai levyraadin. Jos aiheesi on keskittynyt mangaan tai animeen, voit luennoida jostain tietystä sarjasta tai vaikka genrestä, mutta voit pitää myös esimerkiksi tietovisan, jossa pitää tunnistaa hahmo ja sen lähdeteos!
Voit myös miettiä omia ohjelma kokemuksiasi kävijänä – millaista ohjelmaa sinä haluaisit päästä katsomaan tai mihin haluaisit itse osallistua? Voit toteuttaa omat unelmasi ohjelman pitäjänä! Muista myös, että sinun ei tarvitse tulla pitämään ohjelmaa yksin vaan voit hyvin ottaa kaverin mukaan tekemään ohjelmaa.
ₓ˚. ୭ ˚○◦˚ Valmistautuminen ˚◦○˚ ୧ .˚ₓ
Ohjelman pitämisessä, olipa kyseessä luento, paneeli, työpaja tai esitys, tärkein ja kriittisin vaihe on siihen valmistautuminen. Luentojen tapauksessa sinun on tehtävä taustatutkimusta aiheestasi. Jos pidät luentoa vaikkapa tietystä animesta, se tarkoittaa kyseisen animen katsomista ja analysointia, ehkä myös kyseisen animen taustojen opiskelua. Jos taas kyseessä on paneeli, sinun on mietittävä panelisteilta kysyttävät kysymykset/keskustelunaiheet sekä rekrytoitava mukaan panelistit. Esitykset taas on käsikirjoitettava ja harjoiteltava huolellisesti.
Valmistautumiseen liittyy myös tarvittavien materiaalien tekeminen tai hankinta. Tyypillisin apumateriaali ohjelmissa ovat diaesitykset, joilla on yhtä monta tyyliä kuin on ohjelmanpitäjiäkin. Diaesitysten tekemiseen on paljon työkaluja. Monet suosivat online-palveluita kuten Google Slidesia. Muita hyviä työkaluja diojen tekemiseen ovat Prezi, PowerPoint (maksullinen), Applen Keynotes-sovellus sekä Canva. Esitys voi olla myös valmis PDF-tiedosto. Hyviä esimerkkejä diaesityksistä löydät esim. YouTubesta muiden conien kanavilta.
Diaesityksen tekemiseen on myös hyvä varata aikaa, jotta se on selkeän ja mielyttävän näköinen. Mieti, miltä esitys näyttää katsojalle luentosalissa? Visuaalisesti kaunista esitystä on mielyttävää katsoa, mutta on myös tärkeää ottaa huomioon, että esimerkiksi tekstit ovat luettavia ja kuvat eivät pikselöidy. Laatiessasi esitystäsi on myös hyvä varmistaa toisella koneella, näkyvätkö kuvat ja fontit oikein.
Työpajoihin voi olla tarvittavaa hankkia rekvisiittaa ja materiaaleja. Pajan vetäjänä sinun on varmistettava, kuka hoitaa pajan käyttöön vaadittavat työkalut ja materiaalit, olivat ne sitten worblaa, kangasta, lankaa, paperia tai virkkuukoukkuja – tuoko pajan vetäjä materiaalit itse, tuoko osallistuja omat materiaalit mukanaan, maksaako osallistuja materiaalimaksun pajan vetäjälle vai conille – vai saavatko osallistujat materiaalit täysin ilmaiseksi? Jotkin conit voivat myös osallistua materiaalikuluihin ja monissa kirjastoissa saattaa olla erilaisia työpisteitä valmiina.
ₓ˚. ୭ ˚○◦˚ Harjoittelu ˚◦○˚ ୧ .˚ₓ
Kun ohjelman materiaali ja muut mahdolliset valmistelut on tehty/hankittu, on aika harjoitella ohjelman pitämistä. Harjoittelu on tärkeää, ettei ohjelmalle varattu aika ylity tai alitu merkittävästi. Muutama minuutti ei ole haitaksi, mutta jos sinun ohjelmasi venyy loppupäästä kymmenenkin minuuttia, ei seuraavalle pitäjälle jää aikaa valmistautua kunnolla.
Harjoittelusta on muutakin hyötyä; huomaat nopeasti, jos jokin sisältö menee liikaa aiheen vierestä tai tietty juttu olisi parempi eri kohdassa. Näin ohjelmasi jalostuu pala palalta sujuvammaksi ja alat myös muistaa itse mitä sanot missä kohdassa. Harjoittelu tuo myös varmuutta, eikä ohjelman pitäminen ole ihan niin jännittävää tosipaikan tullen.
Muutamien kertojen jälkeen kannattaa pyytää jotakuta seuraamaan ohjelmaasi testiyleisönä. Kuten sanotaan, omalle työlleen tulee nopeasti sokeaksi, joten on hyvä pyytää mielipidettä sellaiselta, joka ei ole ollut mukana rakentamassa ohjelmaasi. Jos pystyt esittämään ohjelmasi kasvotusten toiselle, saat pientä tuntumaa siihen miltä tuntuisi olla luentosalin edessä tai lavalla. Jos se kuitenkaan ei ole mahdollista, voit esittää ohjelmasi videopuhelun välityksellä samalla kun näytät diat ruudultasi. Esimerkiksi Discordissa on mahdollista jakaa omaa näyttöä yksityisviestiketjussa tai suoraan Discord-serverillä.
Jokainen harjoittelukerta jonka ehdit ennen h-hetkeä antaa sinulle itsevarmuutta esiintymiseen. Esiintyminen jännittää aina, eikä siitä tule pääsemään irti oikeastaan koskaan, mutta valmistautumalla tilanteeseen et ainakaan pure kieleesi vahingossa kesken lauseen!
ₓ˚. ୭ ˚○◦˚ Esiintyminen ˚◦○˚ ୧ .˚ₓ
Sinulla on materiaalit valmiina ja varmuuskopioituna teknisten ongelmien varalta. Olet harjoitellut ja tiedät, että pystyt pysymään aikataulussa. On aika esiintyä!
Jokainen ihminen esiintyy eri tavalla, mutta on muutamia yleispäteviä neuvoja auttamaan ketä tahansa esiintyjää.
Seiso tasaisesti molempien jalkojesi varassa ja pidä ryhtisi suorana. Varmista että leukasi on irti kaulastasi ja suorassa – se auttaa sinua pitämään äänesi kuuluvana! Jos esiinnyt istualteen, varmista että istut asennossa, jossa selkäsi ei väsy. Älä turhaan jännitä, yritä rentoutua ja pyöritä hartiat taakse. Sitten se tärkein: muista hengittää! Sinulla ei ole lavan edessä mitään hätää ja sinulla ei ole tarvetta kiirehtiä – jos olet harjoitellut esityksen, aikaraja tuskin ylittyy. Jos itse esiintyminen jännittää, voit kertoa sen aina yleisölle ja edetä omaan tahtiisi. Harjoittelu tekee mestarin, oli esityksesi tanssia tai puheohjelman pitoa.
Mikrofonit ovat monelle suurin jännityksen aihe esiintymisessä. Erilaisiin mikrofoneihin puhutaan eri tavalla. Joihinkin tarvitsee puhua suoraan mikrofonin “yläpuolelta”, kun taas toisiin voi puhua mistä tahansa puolelta, paitsi mikrofonin takaa. Tarkista aina ohjelmasalin henkilökunnalta, miten mikrofonia tulee pitää ja miten siihen puhutaan, jottei äänesi häviä kesken lauseen. Älä ikinä taputtele tai töki mikrofonia “testiksi”, sillä se rikkoo mikrofonin sisällä olevat herkät osat! Parempi keino testata on sanoa mikkiin “yksi, kaksi, kuuluuko” tavallisella puheäänellä.
ₓ˚. ୭ ˚○◦˚ ˚◦○˚ ୧ .˚ₓ
Ensimmäinen kerta ohjelman pitäjänä on todella jännittävä kokemus, mutta palkitseva sellainen. Muista aina, että yleisö tuli kuuntelemaan sinua siksi, että ohjelmasi kiinnostaa heitä – ota siis siitä ilo irti!
Jos sinulla on pientäkin kiinnostusta jonkin ohjelman pitämiseen, kannattaa ehdottomasti hakea mukaan. Jos sinua arveluttaa jokin asia, tai sinun on vaikea jalostaa omaa ideaasi kunnon ohjelmaksi, voit olla yhteydessä meihin sähköpostitse, ohjelma@shumicon.fi.
Shumiconin ohjelmahaku on 5.6.-2.7.2023, hakulomakkeen julkaisemme haun ensimmäisenä päivänä sekä nettisivuillamme että sosiaalisessa mediassa. Nähdään Shumiconissa!
